Month: lokakuu 2019

Helsingin kirjamessuilla jälleen kävijäennätys

Helsingin kirjamessut teki vuonna 2019 jälleen kävijäennätyksen. Messukeskuksessa kävi liki 92 000 vierailijaa neljässä päivässä. Viime vuoteen verrattuna kävijöitä oli yli 7 % enemmän, mutta myös myynnit nousivat reilusti. Otava ja WSOY raportoivat myynnin lisääntyneen peräti neljänneksellä vuoteen 2018 verrattuna, mikä on tietysti aikamoista.

Kävijäennätys, ties kuinka mones putkeen, ei tullut yllätyksenä. Vierailin messuilla lyhyesti torstaina, perjantaina ja lauantaina. Torstai ja perjantaikin olivat tuttuun tapaan väljiä, mutta lauantaina tungosta todella riitti. Esimerkiksi päälavan David Nicholls– ja Pajtim Statovci -haastatteluissa yleisölle varattua tilaa oli aivan liian vähän. Myös kyseiset haastateltavat itse tuntuivat väenpaljoudesta häkeltyneiltä. Messuhallin layoutia oli jälleen kerran muutettu, ja nyt paikasta toiseen siirtyminen olikin ehkä hieman aiempaa simppelimpää. Väki myös jakautui melko hyvin eri puolille hallia.

David Nicholls (vas.) Juha Itkosen haastateltavana

Omat messukohokohtani olivat edellämainitut Nicholls ja Statovci, jotka olivat molemmat omalla tavallaan hurmaavia esiintyjiä. Lisäksi haluan nostaa esiin Suomen Kirjailijaliiton lavan ohjelman, joka oli erinomaisesti kuratoitua ja napakasti läpi vietyä. Puolen tunnin ohjelmaslotissa ei ole kertakaikkiaan aikaa yleisesittelyille ja -jaaritteluille, vaan asiaan täytyy mennä heti. Siitä pisteet. Osa keskusteluista löytyy tallenteina myös Kirjailijaliiton Facebook-sivuilta.

Perjantaina mukanani ollut 6-vuotias seuralainen oli sitä mieltä, että messuilla oli kivaa ja että hän haluaa tulla taas ehdottomasti uudestaan ensi vuonna. Pettymys oli se, ettei Harry Potter -bussi ollut paikalla tänäkään vuonna (double decker oli jäänyt mieleen kahden vuoden takaa). Onneksi Tatun ja Patun lukeminen kirjastobussissa lohdutti hieman.

Ensi vuoteen! Messuille kiitos bloggaripassista.

Pajtim Statovci: Bolla

Pajtim Statovcin odotettu kolmas romaani Bolla (2019) sijoittuu kirjailijalle tuttuihin maisemiin sotaa käyvälle 90-luvun Balkanille. Kirjailijan urasta haaveileva Arsim menee naimisiin ja on juuri saamassa perheenlisäystä, kun hän rakastuu tulenpalavasti Milošiin, lääkäriksi opiskelevaan mieheen.

Arsim on albaani, Miloš serbi, ja rakkaus sitä intohimoista sorttia, josta jäljelle jäävät vain savuavat rauniot. Hajoava Jugoslavia ja kansalliset ristiriidat ovat olennainen osa kirjassa kuvattuja ihmissuhteita. Niin rakastavaiset kuin etniset ryhmittymätkin raatelevat toisiaan kun eivät muutakaan voi.

Romaanin nimi Bolla tarkoittaa kirjassa esitetyn suomennoksen mukaan muun muassa jotakin vierasta ja ulkopuolista. Arsimia ulkopuolisuus määrittää, onhan hän Kosovon albaani, joka joutuu pakenemaan maastaan. Samalla Arsim on perinteisessä heteroavioliitossa elävä mies, joka rakastuu toiseen mieheen yhteiskunnassa, jossa homous on valtava tabu. Lisäkierroksia tuovat maahanmuuttajuus, sosiaalinen syrjäytyneisyys ja lopulta rikollisuus.

Kirja jättää ilmaan kysymyksen, ovatko asiat vieläkään yhtään helpompia vähemmistöille ja syrjään jääneille.

Statovcin aiempien teosten Kissani Jugoslavian (2014) ja Tiranan sydämen (2016) tapaan Bolla on huolellisesti rakennettu romaani, jossa Statovcin kielellinen mestarillisuus pääsee entistäkin hienommin esiin. Rakenne on niin hallittu ja kieli niin täynnä tunnetta, että kirjan äärellä tekee mieli tirauttaa muutama kyynel silkasta kunnioituksesta. Teksti ei näpertele tyhjänpäiväisillä kielikuvilla vaan menee suoraan ytimeen. Tuloksena on upea, julma, jylhä ja armottoman rehellinen kirja.

 

Pajtim Statovci: Bolla
Otava (2019)
240 sivua
Kansi: Mirella Mäkilä

© 2019 Hyviä sanoja

Theme by Anders NorenUp ↑