Category: Muuta

Kirjoi ja ruusui

Kirjan ja ruusun päivä oli antoisa.

image1(1) copy 2

Bond ja Pomelo menivät perheen miehille, Nousiaisen ja Nabokovin sain itse.

Ruusuja ei ole näkynyt, mutta innovatiivinen vastalahja kumminkin:

image2(1) copy 3

Sivistävä Metsäkasvit-korttipakka, jossa on tarjolla monenlaista kukkaa. Nimisuosikkejani ovat nuokkuhelmikkä, rätvänä, ojakellukka ja yövilkka. Rätvänä-nimestä syntyvä mielikuva eroaa kyllä melko lailla latinankielisen nimen Potentilla erecta herättämistä viboista…

Mukavaa lauantai-illan jatkoa!

 

Että sellainen reissu

Olin sitten viikonloppuna Pariisissa. Mahtava ajoitus. Oli tarkoitus viettää laatuaikaa parin ystävän kanssa: musiikkia, museoita, kirjakauppoja, kiireetöntä ja rentoa oleilua, viiniä ja hyvää ruokaa… No, ei ihan.

En valita, meillähän kävi tuuri. Olemme takaisin kotona, ja elämä jatkuu. Hotellimme oli parin kilometrin päässä pahimmasta actionista, emmekä nähneet mitään. Perjantain ja lauantain välinen yö meni hälytysajoneuvoja ja helikoptereita kuunnellessa (ja uutisia seuratessa), mutta siinä se. Ei varsinaisesti tarvinnut pelätä oman turvallisuutensa puolesta. Mutta silti.

paris1
Liippasihan se nyt kuitenkin läheltä. Hotelli, johon meidän alun perin piti mennä (mutta joka jäi varaamatta sattuman / kohtalon oikun / universumin väliintulon / saamattomuuden / intuition (valitse sopivin vaihtoehto) vuoksi, olisi sijainnut 400 metrin päässä Bataclanista. Eagles of Death Metalin keikkakin oli tullut bongattua, että jaksaisikohan tuonne mennä. Vaikka mitään ei olisikaan käynyt, olisi tuo skenaario ollut aika monta pykälää kammottavampi.

s&co1
Miten tämä nyt tähän blogiin liittyy? Eipä juuri mitenkään. Paitsi ettei suunnittelemaani vasemman rannan kirjakauppakatsausta ole nyt sattuneesta syystä tulossa. Shakespeare & co:lla kävimme kolkuttelemassa sekä lauantaina että sunnuntaina, mutta ovet pysyivät kiinni. Ymmärtäähän tuon.

2015-11-171

En tiedä. Mietin pitkään, bloggaanko mitään. Twiitatakaan en paikan päältä jaksanut, kun se tuntui niin… triviaalilta. Eikä minulla ole hätää, kun sain lennähtää takaisin tänne muka-turvalliseen lintukotoomme, mutta jotenkin olen kamalan huolissani pariisilaisten jaksamisesta. Kun eihän tämä tämmöinen nyt vaan käy. Ei taas. Haluaisin olla vihaisempi, mutta olen lähinnä vain surullinen.

paris2

Lohdullisinta oli huomata Pariisin katoamaton kauneus, ja se, ettei niin iso kaupunki pysähdy ikinä. Ei, vaikka mitä tapahtuisi. Kun ei se voi. Lauantaina oli viidennessä kaupunginosassa ruuhkaa niin kahviloissa kuin lelukaupassakin, vaikka ulkona liikkuminen ei suositeltavaa ollutkaan. Se elämä, se tuntui ja tuntuu hyvältä.

Vaikka onhan tässä prosessoitavaa.

Vappupallon myöhemmät vaiheet

Harvoin sitä valittaa ostamansa tuotteen liian hyvästä laadusta. Voitaisiinko kuitenkin sopia foliopalloille jokin kohtuulliseksi katsottava elinikä, esimerkiksi pari viikkoa?

Kuvan vappupallo elää, voi hyvin ja liittyy kaikin tavoin tapaukseen.

Kuvan vappupallo elää, voi hyvin ja liittyy kaikin tavoin tapaukseen.

Pilviveikko Muumipeikko on hengaillut meillä kohta kaksi kuukautta. Pientä lyttyä havaittavissa, mutta ei juuri muuta. Aluksi pompula tuotti lapselle tietysti suurta riemua. Sittemmin se muuttui näkymättömäksi ja nyt sitä lähinnä väistellään. Ystävä kehotti varautumaan siihen suureen suruun, joka lapselle tulee vappupallon muuttuessa “apeaksi”. Juu ei mitään hätää tässä perheessä!

Muumi liikkuu kämpässä täysin omavaltaisesti. Useimmiten sen lempipaikka on olkkarissa tv:n vieressä. Kun käyn vessassa, on tyyppi kuitenkin saattanut siirtyä useita metrejä joko keittiöön tai perässäni wc:n suuntaan. Myös sängyn petaaminen tuntuu Muumia kiinnostavan, sillä tätä aktiviteettia hän lipuu usein äänettömästi seuraamaan makkarin ovelle. Hu-huu!

Mitähän tuolle tekisi, kun ei viitsisi varta vasten tuhotakaan? Onhan pallo tietysti valtavan tyylikäs sisustuselementti, en minä sitä. Jos Muumi kestää vielä puoli vuotta, lupaan köyttää sen joulukuuseen, pysyypähän ainakin paikoillaan. Tai hmmm, jospa sille sattuisikin jokin pienimuotoinen, esimerkiksi teräaseisiin tai sukkapuikkoihin liittyvä onnettomuus ? Juhannuksenahan voi tapahtua kaikenlaista…

 

vaarallinenjuha1

Vaarallista juhannusta kaikille!

P.S. Lukaisin oikeastikin jussin kunniaksi Tove Janssonin Vaarallisen juhannuksen, jota en ehkä ollut aiemmin lukenut. Hauska sekoiluhan se oli, ja Janssonin one-linerit mahtavia. HelMet-kirjahaasteestakin voinee ruksia yhden kohdan:
5.  Kirja, jonka henkilöistä kaikki eivät ole ihmisiä 🙂

Tiivistämisen taito

Finnegans Wake 24 palikalla.

James Joycen Finnegans Wake 24 palikalla.

© 2017 Hyviä sanoja

Theme by Anders NorenYlös ↑