Haastelista ja lukukaveri

Helmet-kirjastojen suositun aikuisten lukuhaasteen rinnalla oli tänä vuonna lasten ja nuorten lukuhaaste, jossa haastekohtia oli 50:n sijaan 25. Kun oma lapsi on neljä ja lukee / hänelle luetaan vielä pääasiassa kuvakirjoja, ei 25 kohdan lukuhaaste vaikuttanut määrällisesti erityisen haastavalta. Ajattelin ennalta, että haaste tulee suoritettua parissa kuukaudessa, mutta niinpähän vain mentiin lokakuulle. Syyt ovat seuraavat:

1.) Lapsella on omat lempikirjansa, joita luetaan kerta toisensa jälkeen. Äiti voi yrittää vaikuttaa valintoihin oveluudella ja hellällä tahi päättäväisemmällä taivuttelulla, mutta toisinaan mikään ei auta. Meillä luettiin lähes yksinomaan Pientä junakirjaa ja Pientä metrokirjaa huhtikuusta syyskuuhun (liioittelen vähän, mutta vain vähän), jolloin haaste ei ymmärrettävistä syistä edennyt.

2.) Osa haastekohdista oli 4-vuotiaan kohdalla vielä vähän hankala täyttää. En keksinyt ihan puhtaasti fantasiagenreen kuuluvaa kirjaa, joka ei olisi ollut lapselle liian jännä. Myös kirjat, joissa “oikeasti” selvitetään rikos, jäivät yhä odottamaan (mutta Tatu ja Patu paikkasivat hienosti tässä).

Luinko lapselle haasteen ansiosta jotain, johon muutoin en olisi koskenut? Mauri Kunnaksen Koiramäkiin en todennäköisesti olisi vielä tarttunut, enkä tiedä, olisinko Topeliuksen Vattumatoakaan muuten muistanut. Pääosin haastekohdat kuitenkin täyttyivät ns. itsestään.

Listaa täytimme yhdessä lapsen kanssa ja hän sai valita kuhunkin kohtaan kirjan itse silloin kun se jotenkin järkevästi onnistui. Esimerkiksi kohdat 1, 5 ja 8 ovat lapsen omia valintoja. Jos kirjavalintamme kiinnostavat, klikkaa kuvaa, niin näet sen isompana.