Jaahas, kyllä se nyt on niin, että taidan ensimmäistä kertaa ikinä osallistua lukumaratoniin.

Koska kotona lukurauhan kanssa on vähän niin ja näin, päätin tehdä huolelliset alkuvalmistelut: otin naapurikaupungista Airbnb-kämpän ja lastasin sen jääkaapin täyteen ruokaa. (Olin suunnitellut tätä retriittiä muutenkin, mutta mara sattui sopivasti samaan ajankohtaan.) Jalkapallo ja suunnitellut megapitkät yöunet tulevat todennäköisesti katkaisemaan lukuriemun hyväksi toviksi, mutta näillä mennään. Stay tuned!

Kirjaan lukumaratonin alkaneeksi lauantaina 16.6. klo 14.00. Ensimmäinen kirja on Hernán Rivera Letelierin Elokuvankertoja.

(WP ei suostu nyt lataamaan lainkaan kuvia, joten tekstillä mennään. Päivittelen postausta etenemisen mukaan ja katson, josko saisin kuvaongelman ratkaistua.)

Elokuvankertoja luettu klo 15.30. Nopealukuisen pienoisromaanin kertoja on kirjan alussa kymmenvuotias María Margarita, jonka pyörätuolia käyttävä isä lähettää päivittäin elokuvateatteriin kuullakseen, minkälaisia tarinoita siellä esitetään. María katsoo elokuvat ja kertoo ne uudelleen kotona voimakkaasti eläytyen. Hän on hommassa niin hyvä, että ihmiset alkavat maksaa hänen kertomustensa kuulemisesta.  Maríasta tulee paikallinen kuuluisuus, kunnes televisio tulee ja muuttaa kaiken – ja tapahtuupa Chilessä 60- ja 70-luvuilla paljon kaikenlaista muutakin, kuten tiedämme. Kirjan ansiot ovat sen tiiviydessä, siinä, kuinka koruttomasti mutta kuitenkin kauniisti se kertoo ihmiskohtaloista. Mainio opus.

Se taitaisi olla sitten jalkapalloa ja sarjakuvia. Dupuy-Berberian: Tanger Carnets sekä Ruppert-Mulot: Apinatarha ohjelmassa seuraavaksi.

Tanger Carnets on osa Dupuy & Berberian -kaksikon Carnets-sarjaa, joka esittelee tunnelmallisia tuokiokuvia eri kaupungeista (mm. Barcelona, New York, Istanbul). Sarjakuva tarjoaa turistin näkökulman Tangerin hyörinään. Tekijät kuvaavat yhtä lailla pieniä sisäinteriöörejä kuin laajoja kaupunkimaisemiakin, ja värillisiltä sivuilta välittyy hienosti myös Gibraltarinsalmen uskomattoman kaunis valo. Kyllä tällä kuvastolla matkakuumeen saa aikaiseksi…

Ruppert ja Mulot ovatkin sitten ihan toista maata. Ohutta viivaa, kipeitä tarinoita, absurdia myllytystä. Musta huumori ja sarjakuvakerronnalla leikittely olivat mieleeni, piirrosjälki ei niinkään.

Kello on 18, takana 285 sivua. Etiäpäin.

Majapaikan sound system on kytketty niin, että musiikkia voi kuunnella myös saunassa. Minäpä kuuntelin siellä äänikirjaa – ihan voittajakonsepti! Löylyä heittäessä (psihhh!) tosin meni aina ohi virke tai pari. Kuuntelin läpi Pauliina Vanhatalon keski-ikätutkielman Toinen elämä, jossa Vanhatalo kirjoittaa pääosin omasta ruuhkavuosiarjestaan, nuoruuden valinnoista sekä keski-iän mahdollistamista uusista aluista. Keski-ikäistä lukijaa aihe kiinnostaa, ja toteutuskin on mielestäni onnistunut. Arkisesta aihepiiristä on syntynyt vetävä kirja, joka malttaa pysähtyä pohtimaan myös jokapäiväisiä itsestäänselvyyksiä.

Lukumaraton päättyy nyt lauantain osalta, aamulla jatketaan. Lauantain saldo 285 sivua ja 3h 26min äänikirjaa.

Huomenta! Aamupalan kaverina vetäisin Gustave Flaubertin Bibliomania-novellin, jonka Faros on julkaissut pienenä kirjasena Antti Nylénin ja Hannu Salmen kirjamaniaa käsittelevien esseiden kera. Alkuperäisen novellin taustatarina sairaalloisesta kirjamaanikosta on kyllä huikea. Nylén kirjoittaa omassa esseessään muun muassa digimurroksen vaikutuksesta kirjoihin, lukemiseen, lukijoihin ja kirjojen omistamiseen. Pidän Nylénin nyreydestä, ja siitä, että hänen tekstinsä on lähes aina ajatuksellisesti kristallinkirkasta ja kielellisesti moitteetonta. Tämäkin kirja oli minulla yksi #hyllynlämmittäjä monien joukossa, enkä ymmärrä miksi. Kirjahan oli hurmaava!

Sunnuntaina klo 10.20 kirjamaratonin saldo on 404 luettua sivua ja 3h 26min kuunneltua äänikirjaa. Tämä alkaa pikkuhiljaa olla tässä, koska kotimatka kutsuu, mutta ehkä vielä hetki riippumatossa kuitenkin…

Noin, tunti olisi vielä aikaa, mutta nyt täytyy lopettaa. Lukumaratonin lopputulos 474 paperista sivua ja 3h  26min äänikirjaa. (Luin lopuksi vielä vähän Marjo Niemen Kaikkien menetysten äitiä.) Paljon enemmän sain luettua kuin ennalta ajattelin, toki setissä oli mukana sarjakuvaa ja muutakin nopealukuista. Kivaa oli, eikä ähkyä tullut, voisin jatkaa vieläkin, jos ei olisi muita velvollisuuksia.